Audi alpakasta

Koko: Sopiva. Menee sekä minulle että poikakaverille.

Lanka: Drops Alpaca Mix

Väreinä grafiitti ja vaaleanharmaa

Menekki: 82g

Halusin yllättää poikaystäväni pipolla, joka tulisi käyttöön eikä jäisi kaapin perälle muiden neuleiden joukkoon. Viimeksi tekemäni, sininen villapipo on ollut minulla muutaman kerran töissä mukana (autojen ajaminen aamusta ulos on ollut melko viileää hommaa) ja valitettavasti jouduin toteamaan että se kutittaa sietämättömästi. Joten pipo naftaliiniin ja uutta puikoille.

Valitsin langaksi ihanan pehmeää alpakkaa, joka sattui käteen lankajemmaa kaivellessani. Taisin ostaa sitä noin vuosi sitten mielessäni jonkinlaiset raitakämmekkäät tai jotain? Joka tapauksessa sitä löytyi grafiitinharmaana, vaaleanharmaana sekä sinapinkeltaisena, kaksi kerää kutakin.

Loin silmukat pipoon, lanka kaksinkertaisena ja käytössä vitosen puikot.

Pipon luulisi valmistuvan nopeasti, ja niinhän se olisi valmistunutkin jos olisin jättänyt kikkailut sikseen ja hieman suunnitellut ennen aloittamista. Omaan tyyliini tein pipon useampaan kertaan:

1) Yritin neuloa pipon niin että teksti tulisi samalla kertaa kirjoneuleena. Koska teksti kattaa vain puoli pipoa, seurauksena oli että tekstin kohdalle tuli vain hillittömän pitkät langanjuoksut joita olisi pitänyt jälkeenpäin sitoa. E-ei. Purkutuomio. Seurauksena tuli purettua myös resori, koska kyseinen alpakkalanka tykkäsi purkautua niin vikkelästi että iso osa silmukoista karkasi monta kerrosta alaspäin.

2) Uusi yritys. Päätin silmukoida tekstin jälkeenpäin joten otin puikoille vain grafiitinharmaan langan. Neuloin pipon valmiiksi ja sovitin poikaystäväni päähän. Pipo osoittautui liian matalaksi, joten kavennusten verran purkuun (plus vähän lisää karanneiden silmukoiden vuoksi) ja lisää pituutta. Pipo valmis.

3) Uusin Novita napsahti postilaatikkoon ja bongasin sieltä pipon käännetyllä reunalla. Totesin, etten tykännytkään pipossa olevasta resorireunasta ja purkasin jälleen kerran kavennusten verran piposta pois. Neuloin resorin verran lisää pituutta ja jälleen ne kavennukset. Taitoin resorin nurjalle, kaivoin esiin neulan ja lankaa ja ompelin resorin kiinni niin, että se pysyisi kaksinkerroin. Pipo oli vihdoin, no, pipo. Valmis.

Etukäteen olin hieman jännittänyt tätä tulevaa silmukointiurakkaa, koska aiemmin olen silmukoinut vain jotain pientä. Ensin tein Audi -logon renkaat, sitten aloitin kirjaimet U -kirjaimesta. Viimeisenä tein A:n, joka osoittautuikin jostain syystä vaikeimmaksi hahmottaa. On naurettavaa, kuinka vaikeaa voi olla saada aikaan oikean mallisia ja kokoisia kirjaimia vaikka koko ajan laskee silmukoita sekä pysty- että vaakasuoraan ruutupaperilta..

Lopputulos on pienen höyryttelyn jälkeen oikein kiva. Silmukoinnista huomaa että harjoitella saisi, mutta täytyy sanoa että olen kyllä ihan ylpeä siitä mitä sain aikaan. Kaikista parasta pipon valmistumisessa on kuitenkin se, että se on ollut käytössä joka päivä sen jälkeen kun viimeinenkin langanpää pääteltiin!