Langat ostin huutonetistä 1,50 euron pilkkahintaan (kaksi kerää, yht. 100g vanhaa softya) ja koska värisävy ei ollutkaan ihan se mitä oletin (olikin virheää eikä ruskeaa), lanka päätyi sitten kauluritavaraksi.
Aloitin kaulurin ensin neulomalla, tullen parin tunnin aherruksen jälkeen tulokseen että kaulurin teko tulee kestämään loputtomiin sillä tapaa. Joten ei kun purkuun ja suunnitelmat uusiksi. Päätin virkata kaulurin ja neuloa sitten siihen sen kaulusosan. Jokseenkin soveltaen ja väkerrellen sain sen viimein kasaan, ja siitä tulikin ihan kiva!
Protohan tämä vasta on, mutta käyttöön se lähtee tänään postissa :)
Kuvia:
 |
| kauluri levitettynä |
 | |
| langat |
 |
| kauluri taitettuna |
Huudosta ostelin myös laatikollisen lankoja jotka saapuivat eilen, tässäpä niistä kuva:
Yhteensä 3,5 kiloa lankaa! Nyt vaan miettimään mitä kaikkea niistä tekisi.. :)
Varmaan amigurumeita ja sitten isoäidinneliöitä?
Eikä ollut edes kallis setti, vain 30e sisältäen postikulut. Itse langoille jäi hintaa siis vain 21,5 euroa!
Aiemmin esittelemäni amore -langat päätyivät myyntiin huutoon, ja menivät kaupaksi 7 euron hintaan. Joten sille säkille (langat+villapaita+hiha) ei jäänyt hintaa kuin euron, joka on mitättömän vähän. Ajattelin sitä villapaitaa mahdollisesti ompelukoneella pienentää ja tehdä siitä itselleni pitkän liivin. Mutta siitä lisää myöhemmin ;)
Suunnaton helpotus oli saada nyt noi kaulurit postimiehen kyytiin, ei ole enää mitään "pakkopullaa" tekemättä :) Käsityöt on aina kivempia kun niitä voi tehdä ilman kiirettä ja omaan tahtiin, tällanen hoppu vaan saa kiroamaan ja tekemään virheitä.
Mutta toivotaan että armeijapoika olisi kaulureihin tyytyväinen eikä tarvitsisi enää leireillä palella.
Se on muuten totta, että kun saa tehdä omaan tahtiin, matkasta nauttii enemmän kuin jos yrittää juosta kilpaa aikaa vastaan.
VastaaPoista